FI EN

20.12.2021

Charles Lloyd: Legendan kokemuksella, mutta aloittelijan uteliaisuudella

Matka on pitkä ja polveileva. Sillä on pituutta yli puoli vuosisataa, eikä taival ole aina edennyt suoraviivaisesti. Pori Jazzissa esiintyy heinäkuussa jazzin vanhempi valtiomies, joka 83-vuotiaana katsoo yhä visusti eteen- eikä taaksepäin.

Saksofonisti-huilisti Charles Llloyd nousi jazztähtien eturiviin 1960-luvun puolivälissä. Nuori musiikko johti säkenöivää kvartettia, jonka kokoonpanon täydensivät pianisti Keith Jarrett, basisti Cecil McBee ja rumpali Jack DeJohnette. Yhtyeen debyyttialbumi Dream Weaver (1966) sekä Montereyn popfestivaalilla äänitetty livealbumi Forest Flower (1967) tekivät vaikutuksen kriitikkoihin sekä yleisöön. Lloydista kehkeytyi modernin jazzin supertähti, joka pian esiintyi samoilla estradeilla Jimi Hendrixin ja Janis Joplinin kaltaisten yleisönvillitsijöiden kanssa.

Kaikkia Lloydin nousu tähtiin ei miellyttänyt. Vaikka DownBeat-lehti valitsi hänet vuonna 1967 vuoden jazzartistiksi, sai hippimäinen pitkätukka kriitikoilta osakseen myös karsastusta, joka ei välttämättä aina perustunut musiikillisiin ansioihin. Saattoivatpa jotkut kutsua muusikkoa peräti puoskariksi. Toisin sanoen Lloyd koki saman kohtalon kuin lukuisat muut jazzmuusikot, jotka yhdistivät sävellyksiinsä vaikutteita esimerkiksi rockista ja itämaisesta musiikista.

Monet kanssamuusikot myös seurasivat Lloydin tekemisiä. Yksi heistä oli todennäköisesti trumpetisti Miles Davis, joka vuonna 1969 julkaistulla klassikkoalbumillaaan Bitches Brew yhdisteli samankaltaisia vaikutteita kuin Charles Lloyd yhtyeineen.

MENESTYKSENSÄ HUIPULLA Lloyd teki poikkeuksellisen ratkaisun, kun hän hajotti yhtyeensä ja vetäytyi julkisuudesta. Hän on myöhemmin kuvaillut tuolloista oloaan henkisesti tyhjäksi, vaikka menestystä riitti ja loppuunmyydyt konsertit seurasivat toistaan.

“Minä olin idealisti, joka kuvitteli muuttavansa maailmaa musiikillaan, mutta menetyksen yliannostus johti tilanteeseen, jossa olin sen pahin este. Muuttaakseni minun piti muuttua ensin itse”, Lloyd kertoi Helsingin Sanomien haastattelussa 2011.

Lloyd vetäytyi kotiinsa Kalifornian Big Surissa ja keskittyi vuosikymmenen ajan itsensä etsiskelyyn, mietiskelyyn ja meditaatioon. Studioon ja esiintymislavoille Lloyd palasi 1980-luvun alussa, kun vasta 18-vuotias ranskalaispianisti Michel Petruciani onnistui houkuttelemaan erakoituneen tähden takaisin musiikin pariin. Vuosikymmenen lopulla Lloyd kasasi uuden kvartetin yhdessä ruotsalaispianisti Bobo Stensonin kanssa ja julkaisi ECM-levymerkillä muun muassa albumit “Fish Out of Water” (1990) ja “Notes from Big Sur” 1992.

Legendaarisen Manfred Eicherin johtamasta ECM:stä tuli Charles Lloydin musiikillinen koti ja tyyssija, jonka suojissa hän julkaisi albumeja tiiviillä tahdilla. Lloyd vietti saksalaislevy-yhtiössä liki kolme vuosikymmentä ja teki yhteistyötä muun muassa pianisti Brad Mehldaun, kitaristi John Abercrombien ja tablavirtuoosi Zakir Hussainin kanssa. Tuloksena oli lukuisia kuolemattomia jazzlevytyksiä.

VUONNA 2015 CHARLES Lloyd vaihtoi ECM-leiristä toiselle maineikkaalle levy-yhtiölle. Blue Note -pomona muutamaa vuotta aiemmin aloittanut Don Was oli päättänyt, että hän haluaa nuoruutensa sankarin oman tallinsa tähdeksi.

“Hän oli silmissäni kuin rock ‘n’ roll -bändin laulaja”, Don Was kuvaili muistikuviaan nuoresta Charles Lloydista New York Timesin haastattelussa 2015.

“Hän oli ensimmäinen jazzmuusikko, joka yhdistyi sosiologisella tasolla samoihin lähtökohtiin kuin Grateful Dead.”

Lauantaina 16.7.2022 Charles Lloyd tekee paluun Pori Jazziin, jossa hänet nähtiin edellisen kerran kesällä 2011. Maestron yhtyeessä soittavat tähtikitaristi Bill Frisell, basisti Reuben Rogers ja rumpali Eric Harland. Lloyd täyttää maaliskuussa 84 vuotta, mutta vanhojen saavutusten ja sävellysten muistelemisen sijasta hän kokoaa edelleen uusia kokoonpanoja ja kartoittaa toistaiseksi tuntemattomia musiikillisia maailmoja.

“Tänä päivänä tuon mukanani kaiken mitä olen ikinä soittanut, mutta teen sen aloittelijan mielellä. Siten pääsen nauttimaan sekä kokemuksen tuomista hyödyistä että mielihalusta uusiin musiikillisiin löydöksiin. Joinakin iltoina olen siunattu ja jumalat vierailevat luonani”, Charles Lloyd kuvailee Blue Noten tiedotteessa.

“Kaikkea osaamaansa ja tietämäänsä ei voi tuoda mukanaan kerralla – se on nuoruuden virhe. Pitää valita oikeat nuotit. Mutta vielä nykyäänkin löydän nuotteja, joita en ole kohdannut aiemmin.”

Pori Jazz järjestetään 55. kertaa 8.–16.7.2022. Festivaalin liput ovat myynnissä edulliseen jouluhintaan 31.12. asti. Osta omasi ajoissa!

Lue lisää Pori Jazzista