Festivaalivuosi 1978
Onnistumisen pakko
Kesän 1977 taloudellinen katastrofi oli synnyttänyt yhdistyksessä voimakkaan käymistilan, ja kuten usein kriiseissä, syyllisiä etsittiin ja mullistuksia suunniteltiin.
Sääoloiltaan onnettoman kesän jälkikuohuissa ja varsin henkilökohtaisiin asioihin käyvän muistion ilmestyttyä Kontula esitti eronpyyntönsä. Seuraajaksi kutsuttiin lokakuun alusta ensimmäinen ei-porilainen, toimittaja Matti Poijärvi.
Pori Jazz 78 suunniteltiin kolmijakoiseksi. Perjantai omistettaisiin bluesille ja popjazzille, lauantai modernille jazzille, ja sunnuntaina otettiin kevyemmin perinteisemmän jazzin parissa. Yhdistyksen hallitus tunsi olevansa melkoisessa pakkoraossa. Festivaalin läpiviemiseksi ja edellisen vuoden yli 80 000 markan tappion paikkaamiseksi kaikki sisäkonsertit olisi myytävä loppuun, ja Kirjurinluotoon pitäisi saada riittävästi väkeä kaikkina kolmena päivänä. Omilleen päästäisiin perjantaina 4 000:n, lauantaina 8 000:n ja sunnuntaina 6 000 hengen ulkoilmayleisöllä.
Tappiollisten lähtökohtien vuoksi jazzyhdistyksen likviditeetti oli ennakkomyynnin käynnistymiseen saakka katastrofaalinen. Hallitus korotti lippujen hintoja keskimäärin 20 %. Paine korotuksiin oli todellinen, kun hinnat oli pitkään pidetty ennallaan, vaikka inflaatio oli laukannut. Vaihtoehtona oli festivaalin merkittävä supistaminen.
Korotusten vastapainoksi jamiliput halpenivat, kun useimmista paikoista saatiin poistetuksi ruokailupakko. Myös ilmaistilaisuuksien määrää lisättiin; yleisöllä oli vapaa pääsy Kirjurinluodon aamukonsertteihin, elokuvaesityksiin, seminaareihin ja lastentapahtumaan.
